Työmaana satojen säädösten kehittyvät tulkinnat

Asianajaja Mauri Saarisen mielestä työoikeuden asiantuntijan työssä haastavinta – ja samalla mielenkiintoisinta – on eurooppaoikeuden kehityksen seuraaminen ja sen vaikutusten arviointi Suomen työ- ja sosiaalilainsäädäntöön.

”Työoikeuden ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden työ on jatkuvaa opiskelua”, asianajaja Mauri Saarinen toteaa 40-vuotisella työoikeusjuristin kokemuksellaan. Uusia säädöksiä ja ennakkopäätöksiä EUT:sta sekä suomalaisista tuomioistuimista tulee kuukausittain. Euroopan unioni vaikuttaa laajasti jäsenvaltioiden työ- ja sosiaalilainsäädäntöön.

”Kun Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unionin jäseneksi, Suomessa sovellettavan lainsäädännön määrä lisääntyi noin 60 000 sivulla. Työ- ja sosiaalioikeudellisia säädöksiä on tällä hetkellä noin 120, joista noin 100 on direktiivejä ja noin 20 asetusta. Lisäksi on otettava huomioon kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja unionin primaarioikeus. Erityisesti sopimuksessa Euroopan unionista (SEU) ja Euroopan unionin toimintaa koskevassa sopimuksessa (SEUT) on useita säännöksiä, jotka liittyvät työ- ja sosiaalioikeuteen”, Saarinen kuvaa.

Tärkeimmät säännökset koskevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, työaikaa, työvoiman vuokrausta, määräaikaisia työsuhteita ja liikkeenluovutusta.

Mauri Saarinen

Asianajaja, varatuomari, LL.M., Fachanwalt für Arbeitsrecht Mauri Saarisella on lähes 40 vuoden kokemus työsuhdeasioiden hoitamisesta ja konsultoinnista asianajajana sekä henkilöstöasioiden hoitamisesta yrityksissä. Hän toimii työsuhdejuridiikan kouluttajana ja on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, mm. joulukuussa 2014 ilmestyneen Työsuhdeasioiden käsikirjan.


Muuttavatko ennakkoratkaisut vuosilomalainsäädäntöämme?

Kuten lainsäädäntö yleensä, myös unionin säännökset ovat usein tulkinnanvaraisia. Erityisesti EU:n direktiivejä koskevilla ennakkoratkaisulla on tärkeä merkitys työ- ja sosiaalioikeudessa. Suomen ylimmät tuomioistuimet ovat pyytäneet vuoden 1995 jälkeen noin 80 ennakkoratkaisua EUT:lta. Eniten ennakkoratkaisuja on pyytänyt Saksa, lähes 2000.

EUT on antanut eniten työ- ja sosiaalioikeudellisia ennakkoratkaisuja (noin 500) työntekijöiden sosiaaliturvasta liikuttaessa työhön jäsenvaltiosta toiseen. Myös tasa-arvoa ja liikkeenluovutustapauksia koskevat ennakkoratkaisut ovat suhteellisen yleisiä.

”Viime aikoina erityisesti vuosilomaa koskevat kysymykset ovat olleet esillä tilanteissa, jolloin työntekijä on jäänyt pitkältä sairauslomalta eläkkeelle. Kysymys on ollut siitä, onko työntekijällä tällaisissa tilanteissa oikeus vuosilomakorvaukseen myös pitkän sairauden ajalta. Vuosilomaoikeutta tukevat merkittävät ennakkoratkaisut saattavat vaikuttaa Suomen vuosilomalainsäädäntöön, jonka mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa vain 75 sairauspäivän ajalta”, Saarinen luonnehtii.

Tuoreita ennakkoratkaisuja on tullut myös muun muassa lihavien työntekijöiden syrjinnästä, työnantajan arvostelusta sosiaalisessa mediassa sekä työntekijöiden uskonnonvapauden harjoittamisesta työpaikalla. EUT on antanut tärkeitä ennakkoratkaisuja myös työntekijän ja yrityksen käsitteen määritelmistä.


Potkuista ja kiusaamisesta käräjille

Suurin osa työnantajan ja työntekijän välisistä riidoista ratkaistaan luonnollisesti ilman oikeudenkäyntiä työnantajan ja työntekijän välisissä neuvotteluissa. Käräjäoikeuksiin saapuu Suomessa vuosittain noin 1300- 1500 työsuhteeseen ja tasa-arvoon liittyvää riitatapausta. ”Tarkkojen tilastojen puuttuessa voidaan arvioida, että viitatuista tapauksista selvästi yli puolet koskee työsuhteen päättymistä. Viime aikoina ovat ehkä jonkin verran lisääntyneet henkiseen työsuojeluun liittyvät tapaukset, esimerkiksi työntekijöiden kiusaamistapaukset”, Saarinen toteaa.

Miten riitojen lisääntymistä sitten voisi välttää taloudellisesti vaikeina aikoina? Mauri Saarinen painottaa jatkuvan neuvottelun periaatetta:

”Työntekijöiden edustajilla tulee olla jatkuva neuvotteluyhteys työnantajaan riippumatta suhdannevaiheista. On tärkeää, että työnantaja perustelee työsuhteiden päättämisiin, lomautuksiin tai osa-aikaistamisiin johtaneet ratkaisunsaselkeästi. Työntekijöiden edustajille tulisi antaa avoimesti tietoa yrityksen taloushallinnon tunnusluvuista, erityisesti kannattavuudesta, tilauskannasta ja tulevaisuudennäkymistä.”

Mauri Saarinen kouluttaa Edilex Pro -koulutuksessa Työoikeuden erityiskysymyksiä 21.10.


Suomalaisen työsuhdeturva on EU:n keskitasoa

EU ei ole käytännössä antanut säännöksiä työntekijän irtisanomissuojasta, koska SEUT 153.1d kohdan mukaan Unioni voi antaa työsopimuksen päättymistä koskevia säännöksiä ainoastaan yksimielisesti, kuultuaan eräitä komiteoita.

”EU:ssa on kuitenkin huomattava määrä säännöksiä, jotka välillisesti parantavat työntekijän työsuhdeturvaa. Ne koskevat muun muassa menettelytapoja työntekijöiden joukkovähentämistilanteissa, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan, liikkeenluovutusta, raskaussuojelua, vanhempainvapaata, yhdenvertaisuutta työelämässä, työnantajan velvollisuutta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa sovellettavista työehdoista sekä työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa”, Mauri Saarinen sanoo.

OECD:n tilastojen mukaan suomalaisen työntekijän työsuhdeturva on jäsenvaltioiden keskitasoa. Yksilöperusteisissa irtisanomisissa Suomen taso oli jonkin verran keskiarvon yläpuolella, mutta kollektiiviperusteisissa irtisanomisissa Suomen vertailuluku oli selvästi keskiarvon alapuolella. Tämä johtui lähinnä siitä, että Suomi sai heikoimman mahdollisen arvosanan (0) mahdollisuudessa päästä takaisin työhön laittoman irtisanomisen jälkeen. Samassa selvityksessä parhaan irtisanomissuojan maita olivat Belgia, Alankomaat ja Saksa.

 

Mauri Saarisen Työsuhdeasioiden käsikirjan löydät verkkokaupasta. 
Lue lisää »