Vesioikeus on vesilainsäädäntöä ja muuta vesienkäyttöä koskevaa sääntelyä kokonaisvaltaisesti kuvaava perusteos.
Vesioikeudella oikeustieteen alana on useita ulottuvuuksia. Sen keskeinen osa, vesitalousoikeus, jota vuoden 2011 vesilaki edustaa, ei ole aihepiiriltään pelkästään ympäristöoikeudellinen, vaan lainsäädännön tausta on pikemmin elinkeino- ja talousoikeudellinen. Toisaalta vesioikeus, jonka toisena keskeisenä osana on vesiensuojeluoikeus, on taustaltaan kansainvälistä, joten sen yhteydessä on tarpeen tarkastella myös eurooppaoikeudellisia näkökulmia ympäristönsuojelulainsäädännön osana.
Teoksessa luodaan aluksi katsaus vesien oikeudelliseen asemaan omistuksen ja muiden varallisuusoikeuksien sekä vesialueiden hallintasuhteiden kannalta. Seuraavaksi tarkastellaan ennakkovalvonnan osatekijöitä, lupamenettelyä, käyttöoikeuksia ja korvauksia, jälkivalvontaa ja muutoksenhakujärjestelmää. Kirjassa käsitellään myös vesioikeuteen liittyviä erillisalueita, muun muassa vesihuolto-oikeudellista ja tulvariskien hallintaa koskevaa sääntelykokonaisuutta.
Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestymisen jälkeen sekä vesilainsäädäntöä että ympäristönsuojelusääntelyä on muutettu eräiltä keskeisiltä osin. Tämä koskee esimerkiksi käyttöoikeuksia, lupien muuttamista ja tarkistamista, ilmoitusmenettelyä ja muutoksenhakua. Nämä muutokset on huomioitu kirjan toisessa, uudistetussa painoksessa. Esitystä on paikoin muiltakin osin syvennetty. Korkeimpien oikeuksien julkaistua oikeuskäytäntöä on seurattu kattavasti ja täydennetty.
Teos on tarpeellinen käsikirja kaikille vesi- ja ympäristöoikeuteen erikoistuneille lakimiehille sekä alan asioista vastaaville toimihenkilöille, virkamiehille ja päätöksentekijöille. Teos soveltuu myös oppikirjaksi ympäristöoikeuden opintoihin.
Tekijä
Nykyisen vesilain valmistelutyössä mukana ollut emeritusprofessori Erkki J. Hollo on ympäristöoikeuden johtavia asiantuntijoita Suomessa.